Kulutus ja kulutuskulttuuri

Kuluttaminen on osa elämäämme. 
Teemme päivittäin tiedostettuja ja tiedostamattomia kulutusvalintoja.

Kulutamme aikaa, itseämme, toisiamme ja monia luonnonvaroja.

Elämäntyylimme on sosiaalisesti ja ekologisesti kestämätöntä.

If your economy requires people to consume things they don't need or even want, and to do more of it each year than the year before, just in order to keep the whole edifice from collapsing, then you need a different economy.

Jason Hickel @jasonhickel 1.5.2020

Kuva: Imagi oy, Marika Tynnilä

Kulutus on keskeinen osa talouskasvuun sidottua yhteiskuntaamme. Talouskasvua edistetään edelleen kasaantuvien ja lisääntyvien ympäristötuhojen ja kestävyyskriisin kustannuksella, tieteen osoittamista tuloksista piittaamatta. Kulutuksen ja jatkuvan talouskasvun kysymyksiä pohtiessa esiin nousee monia ongelmia. Näiden moninaisten ongelmien kautta saamme käsityksen siitä kuinka kestämättömällä pohjalla elämämme ja elintapamme ovat. On helppo käsittää, että kunnianhimoinen ympäristöpolitiikka on monesti ristiriidassa talousjärjestelmämme kanssa. Ristiriidan ratkaisuun tarvitaan talouden voimakasta sisällöllistä uudelleenohjaamista. Esim. ruokajärjestelmän muutokset ja fossiiliriippuvuuden purkaminen voisivat tarjota tähän osaratkaisuja. Samalla uusien tuotantoketjujen oikeudenmukaistaminen ja niiden perustuminen ekologisesti kestävälle pohjalle olisi elintärkeää. 

Sosiaalipolitiikan ja talouskasvun toisiaan vahvistava hyvän kehä on varmasti nostanut suomalaisten elintasoa ja ollut osaltaan luomassa hyvinvointivaltiota, mutta tämä kehä on myös nakertanut hyvinvoinnin perustaa mm. lisäämällä päästöjä ja maankäytön tuomaa kuormitusta vahvistaen osaltaan kestävyyskriisiä (1).

Meillä kehittyneillä mailla on jo kaikkea ja liikaa. On syytä etsiä vaihtoehtoista arvopohjaa jatkuvan talouskasvun kulttuurille. 

Riittävyys, vastuullisuus ja kohtuullisuus

Kate Raworth Donitsitaloustiede (2) -kirjassa toteaa: "Haaskasimme kaksisataa vuotta tuijottamalla väärää kuvaa itsestämme: Homo economicusta, yksinäistä hahmoa rahaa kourassaan, taskulaskin päässään, luonto jalkojensa juuressa ja tyydyttämätön nälkä sydämessään. On aika piirtää itsemme uudelleen ihmisinä, jotka kukoistavat yhteydessä toisiinsa ja tähän elävään kotiimme, joka ei ole vain meidän kotimme."

Miten saatella muutokseen Homo Economicus ja tervehtiä vastavuoroista, toisista ja luonnosta huolehtivaa ja riippuvaista ihmistä? Kasvavan BKT:n sijaan on korkea aika keksiä toisenlainen mittaristo sille kuinka elää ja kukoistaa tasapainossa ympäristön ja toistemme kanssa. On selvää, että köyhyydestä ei pääse eroon ilman kasvavaa taloutta, mutta kasvavalla taloudella ei pysäytetä kestävyyskriisiä ja sen moninaisia ongelmia.

Tutkimukset osoittavat, että talouskasvu ei lisää ihmisten onnellisuutta sen jälkeen, kun talous on kehittynyt tiettyyn vaiheeseen (3, 4). Koettuun hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen vaikuttavat monet tekijät. Ihmisten tyytyväisyyttä elämään eivät lisää niinkään taloudellinen edistys, raha tai varallisuus, vaan onnellisuutta ja tyytyväisyyttä lisäävät läheiset ihmissuhteet ja merkityksellisyyden ja mielekkyyden kokemukset. Siitä huolimatta hallitus toisensa jälkeen pyrkii lisäämään talouden kasvua. Suomen BKT on yli kolminkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana, mutta tyytyväisyytemme ei ole tässä tahdissa kasvanut, vaikka sekin tosin on noussut tasaisesti. Tästä kertoo YK:n raportti (5), jonka mukaan Suomi on jo kolmatta kertaa maailman onnellisin maa. BKT:n kasvun ohella myös roska- ja jätemäärät, ruuhkat, stressi ja elintapasairaudet ovat lisääntyneet huomattavasti. 50 vuoden aikana ympäristömme on saastunut ja luonnon monimuotoisuus ja herkät ekosyteemit ovat kärsineet. BKT on rahamääräinen mittari, eikä se huomioi ympäristön kehityksen kestävyyttä tai sosiaalista osallisuutta. Näitä ei huomioida, koska ne eivät ole käytössä olevien talousanalyysien kannalta olennaisia tekijöitä. Kestävän kehityksen näkökulmasta BKT johtaa meitä väärään suuntaan (6).

Tyytyväisyys on onnistumista riittävyyden tarkastelussa. Tyytyväisyys on yhtä suuri kuin se, mitä minulla on jaettuna sillä, mitä minä haluan.

Arto O. Salonen

Mikä voi saada ihmisen lisäämään kulutusta, vaikka hänellä on jo se mitä hän tarvitsee?

Käsityksemme tarpeista ja haluistamme on usein olematon ja häilyvä. Mistä tarpeet syntyvät ja miten voimme säädellä niitä? Miksi haluamme sitä, tätä ja tota?

Kuluttamisen lisääntymiseen on varmasti vaikuttanut talouskasvun sisäänrakennetun kehän synnyttämät yhä laajenevat tuotemarkkinat, teknologisoituminen ja näiden tuotteiden ja rakenteiden jatkuva päivitys ja markkinointi, joka luo, kasvattaa ja muokkaa kulutustottumuksia ja halujamme. Kaikille tyyleille, mieltymyksille ja haluamisille löytyy tuote ja palvelu - ja toki myös tuottaja ja myyjä. Kulutuksen ongelmaan tarttumisessa olisi iso apu, jos vallalla eivät olisi nämä päinvastaiset kannustimet.

Miten me olemme antaneet tämän tapahtua? Onko meillä kuluttajaidentiteetti? Kuluttajaidentiteetti on omaksuttu identiteetti, mikä rakentuu ulkoa tulevien odotusten suorittamisen ympärille. Sitä ei pidä omaksua kyseenalaistamatta. Identiteetillä tarkoitetaan yksilöllistä käsitystä omasta itsestä. Sen perustana ovat omat persoonalliset ominaisuudet, jotka muuttuvat ja kehittyvät vuorovaikutuksessa toistemme kanssa, kokemusten kautta. Vahvan ja kypsän identiteetin omaava ihminen tuntee pystyvänsä toteuttamaan itseään ja elämään sopusoinnussa itsensä, valintojensa ja arvojensa kanssa joustavasti ja muutoksia sietäen ja niihin pystyen.


Riippuvuussuhteen kuluttamiseen luo itsemme edustaminen. Viemme sen pahimmillaan niin pitkälle, että olemme valmiita kuluttamaan itseämme edustaaksemme itseämme. On syytä pysähtyä pohtimaan mikä saa meidät tukeutumaan ja jopa riippuvaiseksi sosiaalisesta hyväksynnästä, identiteetin rakentelusta sekä epäterveistä ja näennäisitä tarpeista.

Toiset hankkivat mielihyvää shoppaillen ja heräteostoja tehden, toisille kuluttamatta jättäminen on minimalistisen elämän edellytys. Markkinointi ja mainonta ohjaavat meitä ja päätöksiämme monesti huomaamattamme. Mainokset eivät syvenny tuotteen elinkaareen, ja itseasiassa ne kertovat usein aivan muuta kuin kohtuuden nimissä olisi tarpeen. Myös liian vihreät mielikuvat vievät harhaan. Yksittäiset ostopäätökset ja elämäämme koskevat hankinnat ovat yksinkertainen tapa vaikuttaa ja käyttää taloudellista valtaa. 

Ongelma on paljon syvemmällä tavaroiden ylituotannossa ja kysyntää ruokkivassa kulutuskulttuurissa. Tavaraähkyn juurisyynä on kasvutalouden pakko tuottaa jatkuvasti lisää ja saada ihmiset haluamaan yhä lisää uutta.

Olisiko halujen hillitseminen kestävämpi lääke tavaraähkyyn? Tai vielä laajemmin talouden kasvupakon murtaminen? Tärkeintä olisi vähentää turhaa tavaroiden tuottamista ja sitä ruokkivaa kulutuskysyntää.

Tuuli Hirvilammi

Kohtuukulutuspäätös on ostaa harkiten ja vaihtoehtoja punniten, vähemmän ja todelliseen tarpeeseen. Se on ainoa tapa pienentää kuluttamisen ympäristöhaittoja.

Valintasi ja päätöksesi tuovat kotiisi ylikulutukseen puuttumisen, vähähiilisyyden, luonnonvarojen säästämisen ja kestävän kehityksen ohella ihmisoikeudet, nälänhädän, globaalin eriarvoisuuden, eläinten oikeudet, ilmastonmuutoksen, ympäristömyrkyt ja saastumisen, vesistöjen rehevöitymisen, luonnon monimuotoisuuden katoamisen, ryöstöviljelyn ja -kalastamisen, lisäaineet ja geenimuuntelun ja varmasti jotain muutakin... Emme ole täällä yksin: olemme yhtä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja lopulta meihin itseemme - elämän, terveyden ja hyvinvoinnin mahdollisuuksiin ja mahdollistajiin. Voit itse vaikuttaa mitkä näistä ja millaisina ne päätyvät tilitapahtumiisi.

Tuotteen koko elinkaari - raaka-aineiden alkuperästä ja valmistuksesta tuotteen uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja loppusijoitukseen, sen kestävyys, korjattavuus, eettisyys ja kotimaisuusaste - ovat merkittäviä valintaperusteita ostopäätöksessä. Kaikkea ei myöskään tarvitse omistaa eikä ostaa uutena. Voi jakaa, lainata, käyttää uudelleen, kierrättää ja tehdä itse. Tähän löytyy valtava määrä esimerkkejä ja oppaita. Jopa niin, että vaivihkaa sivutaan ja hivuttaudutaan kohti vihreää kulutusta. 

Vastuullisempiin valintoihin ohjaa monta erilaista opasta. Tietoa ja käytännön neuvoja löytyy netistä ja kansalaisjärjestöiltä.

Tässä hyödyllisiä linkkejä ja oppaita:

Martat ja #kestäväarki

Martat ja kestävä kulutus

Suomen luonnonsuojeluliitto, Kasvunvara on käytetty - Kohtuutalouden ratkaisut

Kestäviä valintoja elämän jokaisella osa-alueella

Välttämätön, tarpeellinen vai turha -korttipakan tavoitteena on herättää ajatuksia siitä, millaisia asioita tai kulutushyödykkeitä pidämme elämässä kaikkein tärkeimpinä ja mistä taas voisimme luopua.

Story of stuff sivuilla on tavaran tarinaan monta hyvää tulokulmaa. Tavara päätyy kotiin ostopäätöksellä, ja tavaravuoren taltutus puolestaan alkaa ostamattajättämispäätöksestä.

Vuosien mittaan kotiin kertyy kaikenlaisia tavaroita. Tutki omia tavaroitasi ja arvioi niiden tarpeellisuutta.

Millä tavaroilla on ollut paljon käyttöä?

Miksi ne ovat olleet pitkään tarpeellisia?

Mitkä tavat ovat turhia?

Miksi ne on kuitenkin ostettu?

Paljonko rahaa olisi säästynyt, jos turhat ostot olisivat jääneet tekemättä?

Kuka voisi käyttää itsellesi tarpeetonta?

Miten voisi jatkossa sitoutua hankkimaan vain todella tarpeellista?

Raha määrittelee elämäämme paljon; kaikella on hintansa ja siksi pelkillä valinnoilla kestävyyskriisiä ei ratkaista. Rikkailla yhteiskunnilla ja mailla on mahdollisuus vaikuttaa koko maapallon hyvinvointiin. Näihin rakenteisiin voimme vaikuttaa lompakon avaamisen sijasta suun avaamisella. Vuorovaikutus ja keskustelu ovat maailman suurimpia muutosvoimia, joten käytetään niitä koulussa, töissä, kotona ja ystävien ja tuttavien seurassa. Opetellaan kertomaan mielipiteitä, kysymään ja vaatimaan tietoa, antamaan palautetta, kysymään ja vaatimaan vaihtoehtoja. Ollaan yhteydessä poliitikkoihin lainsäädännön muuttamiseksi ja virkamiehiin lain soveltamisen muuttamiseksi. Otetaan askel kuluttajan roolista kansalaisen rooliin.

Vaikuttamista ja valintoja ei silti kannata käsitellä vastakkainasetteluna. Valinnat parhaimmillaan vaikuttavat identiteettiimme ja voivat muuttaa käyttäytymistämme, ja se taas voi vaikuttaa myös poliittiseen aktivoitumiseen. Toisaalta poliittiset ohjauskeinot, kuten verotus, ohjaavat kansalaisten käyttäytymistä. Ne eivät kuitenkaan välttämättä johda syviin asennemuutoksiin, ja on mahdollista, että seuraava hallitus voi halutessaan kumota päätökset ja jos asennemuutoksia ei ole tapahtunut, palataan tällöin vanhoihin toimintamalleihin. Siksi henkilökohtaiset valinnat ja poliittinen aktiivisuus tulisi nähdä saman asian toisiaan tukevina puolina. Toki henkilökohtaisten valintojen pitää mennä kuluttajaidentiteetin puitteita pidemmälle mikäli niiltä halutaan todellista muutosvoimaa. Tällaisesta kuluttajaidentiteetistä irtautumisen esimerkki ovat minimalistit.

Minimalismi

  • tietoinen ja oma valita elämäntavaksi
  • elämäntyyli - vähemmän on enemmän
  • ammentaa sisältönsä kulutuskulttuurin arvostelusta ja vastustamisesta
  • ytimessä on kulutuksen pienentäminen ja turhan tavaran karsiminen

Minimalismi ulottuu kaikkiin elämän osa-alueisiin. Tavoitteena on elämän yksinkertaistaminen. Tarkoitus on jättää jäljelle vain merkityksellisimmät vaatteet, käyttöesineet, tapaamiset - ja jopa ihmissuhteet.

Onko minimalistien taidot tulevaisuuden taitoja?

Tulevaisuuden taidoilla (engl. 21st century skills) tarkoitetaan niitä tietoja ja taitoja, joita nykyiset lapset ja nuoret tulevat tarvitsemaan, kun he kasvavat tulevaisuuden kansalaisuuteen.

https://www.oph.fi/fi/uutiset/2019/tulevaisuuden-taitoja-kartoittamassa

Osaamisen ennakointifoorumi - Osaamiskorttipakka, OPH. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaamiskortit_verkkoversio_1.pdf

Vastuullisuutta on kyky käsitellä uusia asioita, muutosta, monimuotoisuutta ja epävarmuutta yhdessä muiden kanssa. Tasa-arvo, luovuus ja ongelmanratkaisukyky vaativat oman ajattelun ja toiminnan seurausten arviointia ja uudelleen suuntausta. Se synnyttää oman toiminnan vastuullisuutta.

Kestämätön kulutus on tulosta jokaisen henkilökohtaisesta kulutuksesta. Suuntaa on tärkeä muuttaa myös yksi ihminen kerrallaan. Ei kannata väheksyä esimerkin voimaa, se kautta opimme hymyilemäänkin!

Valintojen vaikutusten näkyväksi tekeminen ja niistä keskusteleminen tarjoaa tärkeää tietoa elintavoistamme.

Kohtuukulutuksella viitataan kokonaisuuteen ja ajatukseen elämästä, jossa kulutuksen vähentämisen myötä olisi mahdollista käyttää aikaa ja panostaa siihen, mikä lisää ihmisen tyytyväisyyttä ja onnellisuutta.

Vastuullisuus, kuten kulutuskin, tulisikin nähdä kuluttajan aktiota suuremmassa mittakaavassa.

Vastuullisuus kytkeytyy enemmän talouteen ja talouden mekanismeihin, kohtuullisuus ja kestävyys elintapaan.

Keskitytään kuluttamisen sijaan siihen mikä elämässä on tärkeää ja huomioidaan se.

Elintapojen muutokset vaikuttavat kuluttamiseen, ja näin toiminnallamme

voimme muuttaa meidän kaikkien elämäntapaa.

On kiinnostavaa pohtia, millä tavalla kulutusvalinnoista päästään pidemmälle; laajempiin ja syvempiin uusia elintapoja synnyttäviin muutoksiin. Siksi kohtuukulutuskasvatuksessa keskitytään elintapojen muutokseen. Muutoksen vaiheista ja motivoitumisesta löydät enemmän tietoa sivuilta Miten? Elintapamuutos - yhdessä.