Yhdessä eteenpäin
Kestävän kehityksen tavoitteet toteutuvat tekemällä. Tarvitsemme yhteisen suunnan, tulevaisuuden, jota kohti etenemme. On tärkeää myös kuvitella ja kuvailla yhteinen tulevaisuus. Sen avulla on helpompi määritellä yhteiset tavoitteet.
Horisontissa keskustelemassa OKKA-säätiön suunnittelupäällikkö Erkka Laininen, Tulevaisuuskoulun toiminnanjohtaja Otto Tähkäpää ja Helsingin kaupungin kestävän tulevaisuuden pedagoginen asiantuntija Anssi Almgren.
Koska tulevaisuus tehdään yhdessä, on oleellista kysyä, millaista tulevaisuutta haluamme rakentaa?
Tulevaisuus on jotain mikä ei vielä ole tapahtunut. Tulevaisuuden vastakohta on menneisyys, joka on jo tapahtunut. Näiden väliin jää nykyisyys, joka tapahtuu parhaillaan, tämä hetki. Tulevaisuuden kuvittelu ja tulevaisuutta koskevien oletustemme pohtiminen ja haastaminen on tärkeää. Ajatusmallimme ja näkemyksemme tulevaisuudesta ohjaavat toimintaamme enemmän kuin uskommekaan. Se miten ajattelemme, tunnemme ja koemme näkyy lopulta toiminnassamme. Esim. se, kuinka suhtaudumme itseemme, vaikuttaa siihen miten suhtaudumme toisiimme ja ympäristöömme.
Tulevaisuus ei vain tule, vaan se tehdään yhdessä!
Mahdollisia tulevaisuuksia on useita. Siihen miten, milloin ja millaisena tulevaisuus näistä kaikista mahdollisuuksista toteutuu, voi vaikuttaa. Meidän on usein vaikea tunnistaa ja siten myös pohtia ja tutkailla niitä oletuksia, joiden varaan tulevaisuuspohdintamme perustuu. Tulevaisuuteen vaikuttaminen edellyttää ymmärrystä:
- nykyisistä muutoksista,
- tietoisuutta tulevaisuutta koskevista oletuksista,
- vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvittelua ja
- kaiken tämän peilaamista nykyhetken valintoihin.
Toivo ei ole pelkkä tunne. Se on eräänlainen käteen lyöty kartta, jossa on suunnistusohjeet. Ihminen ja yhteisö, tässä teille työkalu ja näkymä siihen, miltä tulevaisuus näyttää, millaisin askelin sinne on mahdollista kulkea ja mikä siellä tämänhetkisen tiedon valossa odottaa. Toivoakin johdetaan asettamalla yhteisiä tavoitetiloja.
Anu Ubaud HS 11.4.21
Entä jos...
Missä olet juuri nyt? Kun ilmottauduit tähän koulutuksen teit päätöksen olla tässä missä olet.
Mutta entä jos olisit tänään herättäessäsi päättänyt tehdä jotain erilaista, toisin? Missä voisit olla tässä vaihtoehtoisessa versiossa ja mitä tekisit? Minkä valinnan teit?
TEHTÄVÄ:
Kuvittele tämä vaihtoehtoinen todellisuus niin elävästi kuin pystyt, ikään kuin olisit todella tehnyt tämän toisen päätöksen. Sulje silmäsi ja yritä nähdä itsesi toisessa paikassa. Mitä sinä teet? Miksi päätit tehdä toisin? Miltä sinusta tuntuu päiväsi vaihtoehtoinen versio?
Katso taaksepäin jotain, mitä olet tehnyt elämässäsi, tekemääsi päätöstä tai tekemääsi toimintaa. Ja sitten kuvittele, että tekemäsi valinnan sijaan, teit toisen. Voit ajatella pieniä päivittäisiä päätöksiä, kuten juuri teit, tai suurempia, käännekohtia elämässäsi, kuten: Entä jos en olisi muuttanut? Entä jos olisin käyttänyt sitä mahdollisuutta tai valinnut sen työn tai koulutuspaikan, minkä hylkäsin?
Tämä tekniikka keskityy menneisyyteen, mutta se auttaa meitä näkemään, miten nykyinen todellisuutemme olisi voinut olla erilainen. Ei ollut väistämätöntä, että tulevaisuutemme osoittautui tällaiseksi. Ja jos nykyisyys ei ollut väistämätöntä, niin myöskään tulevaisuus ei ole väistämätöntä. Voimme tehdä tänään päätöksiä, jotka muokkaavat sen joksikin erilaiseksi, aivan kuten teimme aikaisemmin päätöksiä, jotka muokkaavat nykyisyyttämme.
Tulevaisuuslukutaito
(futures literacy) tarkoittaa yksilön henkilökohtaista kykyä hyödyntää tulevaisuutta nykyhetkessä. Tapamme käyttää tulevaisuutta on usein liian epämääräistä ja rajoittunutta ollakseen hyödyllistä. Tulevaisuuslukutaidon kehittämisen tavoitteena on oppia ajattelemaan tulevaisuudesta laajemmin ja oppia hyödyntämään tulevaisuuskuvittelun kapasiteettiamme nykyhetken pohjalta. Nykyhetkessä tehdyt päätökset luovat tulevaisuuden.
Taitoja tulevaisuutta varten...
Tulevaisuuden taidoilla (engl. 21st century skills) tarkoitetaan niitä tietoja ja taitoja, joita nykyiset lapset ja nuoret tulevat tarvitsemaan, kun he kasvavat tulevaisuuden kansalaisuuteen.
Mitä tarvitsemme enemmän ja mitä vähemmän voidaksemme elää hyvää elämää?
Pitäisikö meidän etsiä uusia merkityksiä itsellemme? Miten niitä synnytetään ja omaksutaan?
TEHTÄVÄ:
Haluamani tulevaisuus... Tallenna itsellesi vastauksesi.
Sitran tammikuussa 2021 julkaistu Vaikuta tulevaisuuteen - Haasta, kuvittele ja toimi syventyy tulevaisuusajatteluun ja muutoksen tekemiseen. Selvityksen lopussa annetaan vinkkejä työkaluista ja lähestymistavoista, joilla pääsee omassa tulevaisuuteen vaikuttamisessa eteenpäin.
- Tulevaisuusajattelulla tarkoitetaan nykyhetken muutosten ja tulevaisuutta koskevien oletusten tunnistamista ja haastamista, vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvittelua ja niiden peilaamista nykyhetken valintoihin.
- Muutoksen tekeminen pitää sisällään toisiinsa liittyviä tekoja, jotka vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen, yhteiskunnan rakenteisiin sekä ajatusmalleihin ja ihanteisiin.
Tässä Opetushallituksen osaamisen ennakointifoorumi on koonnut mahdollisia kasvavia osaamistarpeita kullakin alalla 2035?
Toivo
Toivo ja tulevaisuus ovat tiiviisti toisiinsa sidottu pari. Toivo on tulevaisuuden työkalu. Toivo on muutosvoima, se tuuppaa meitä. Toivo syttyy eloon kokemuksesta ja mahdollisuuksissa osallistua ja vaikuttaa.
Miten me ajattelemme tulevaisuudesta, kuinka toiveikkaasti suhtaudumme tulevaisuuteen? Miten toivo toimii tulevaisuuden epävarmuuden edessä?
Elämme ja kasvamme keskellä erilaisia historiallisia talouskriisejä ja pandemioita, koemme ja seuraamme vierestä ekokatastrofeja niin Suomessa kuin ulkomailla. Nämä vaikuttavat meidän elämään ja tulevaisuuteen. Tunne siitä, että olemme voimattomia tekemään mitään näille monille kriiseille ja katastrofeille murentaa toivoa, turvallisuuden tunnetta ja uskoa tulevaisuuteen. Miten selvitä tästä? Tunne siitä, että tulemme kuulluksi huolinemme ja että, niihin reagoidaan on kaiken perusta. Vähättely ja välinpitämättömyys tuhoaa toivon, vie turvallisuuden tunteen ja kaventaa uskoa tulevaisuuteen.
Ole avoin. Kunnioita. Älä oleta. Kuuntele. Kannusta. Toimi voimavarojesi mukaan.
Tässä muutama linkki omien huolten kuulemiseen ja apua niihin reagoimiseen.
Toivoa ja toimintaa -sivuilla käsitellään kestävää kehitystä, siihen liittyviä tunteita sekä sitä, miten kouluissa voidaan toimia ja vaikuttaa kestävän kehityksen puolesta.
Sivusto on upea materiaalipankki ja se on tarkoitettu yläkouluissa ja toisella asteella toimiville eri oppiaineiden opettajille, mutta sivuilla on paljon hyödyllistä kaikille kasvattajille. Kaikki materiaalit ovat käytössä avoimesti ja ilmaiseksi. Suosittelemme tutustumaan!
TOIVO, muutama sana siitä...
Toivo ei tarkoita todellisuuden kieltämistä. Se ennemminkin tarkoittaa sen kohtaamista ja jopa haastamista.
Toivo pyytää meitä muistamaan sen kaiken hienon mitä 21. vuosisata on tuonut mukanaan: kansanliikkeet ja sankarit (mm. FFF ja Greta), kriisitietoisuuden (kiitos korona), avoimuutta ympäri maailmaa (kiitos vapaa media ja some), tietoa ja ymmärrystä sekä näkökulmia kestävään kehitykseen todella suurelle osalle väestöä (ja valitettavasti myös vastahyökkäyksiä kaikkia näitä vastaan).
Toivo ei ole uskoa siihen, että kaikki oli, on tai tulee olemaan kunnossa. Se ei myöskään ole aurinkoinen paremmasta-parempaan kertomus, vaan se voi olla vastakohta pahasta pahenevalle kertomukselle. Toivo herättelee ja ravistelee meidät kiinnostumaan laajemmasta näkökulmasta, vaihtoehdoista, joilla on erityisiä mahdollisuuksia ja jotka kutsuvat ja vaativat meitä toimimaan. Toivo on selitys monimutkaisuudessa ja selkeyden aukko epävarmuudessa.
"Kriittinen ajattelu ilman toivoa on kyynisyyttä, mutta toivo ilman kriittistä ajattelua on naiiviutta", bulgarialainen kirjailija Maria Popova on sanonut. Patrisse Cullors, yksi Black Lives Matter -yrityksen perustajista, kuvaili liikkeen tehtävää: "Antaa toivoa kollektiiviseen toimintaan rakentaakseen kollektiivista voimaa kollektiivisen muutoksen aikaansaamiseksi."
Toivo asettuu tiloihin, joissa emme tiedä mitä tapahtuu ja joissa epävarmuuden avaruudessa on tilaa toivolle toimia. Ehkä tunnistat tällaisen epävarmuuden ja siinä olevan tilan, jossa voi toimia ja vaikuttaa - yksin tai yhdessä muutaman kymmenen tai useamman miljoonan muun kanssa, tämän tilan tunnisti Greta Thunberg.
Toivo on vaihtoehto sekä optimistien ja pessimistien varmuudelle. Optimistit ajattelevat, että kaikki on hyvin ilman meidän osallistumistamme, pessimistit taas päinvastaisesti, yhtä kaikki, molemmat vapauttavat itsensä toimimisesta. Toivo luo uskon, että se mitä me teemme, on merkityksellistä ja sillä on merkitystä. Emme ehkä tiedä etukäteen miten ja milloin sillä voi olla merkitystä, kenelle ja mihin se voi vaikuttaa, mutta toivo lataa meidät toimimaan. Toivomme on voimamme.
May the Hope Be With You.
Haaveellista suunnitelmaa, kaukaista ihanneyhteiskuntaa kutsutaan utopiaksi. Utopia on jotain mitä ei ole olemassa. Dystopia on taas utopian vastakohta, jokin "huono paikka - kauhukuva" tulevaisuudessa. Dystopiaa ei toivota tulevan todeksi. Meille tarjotaan usein elokuvien, kirjojen ja ihan päivän uutisten muodossa dystopioita. Nyt vaihdetaan kelaa. Nyt kuvitellaan tulevaisuuden utopiaa!
Sitran Tulevaisuustaajuus on työpajamenetelmä toisenlaisten tulevaisuuksien rakentamiseen, näiltä sivuilta löydät rungon ja materiaalit Tulevaisuustaajuus-työpajaan.
Materiaalia voit käyttää myös itsenäisenä ja muuhun tulevaisuustyöskentelyyn. Tässä vinkki!
Aika: noin 15 minuuttia. Osallistuminen: yksilötyönä tai pienryhmissä. Soveltuu: tulevaisuutta koskevien oletusten tunnistamiseen ja haastamiseen, jotta voidaan tehdä tilaa toisenlaisten tulevaisuuksien kuvittelemiselle. Meillä on monenlaisia oletuksia tulevaisuuksista, joista on hyvä olla tietoinen ja jotka vaikuttavat toimintaamme. Tässä harjoituksessa kuunnellaan yksi kuvaus tulevaisuudesta ja lähdetään haastamaan sitä.
Pohdi hetki itseksesi, millaisia ajatuksia kuunnelma herätti:
- Ärsyttikö, naurattiko tai ihmetyttikö?
- Tuntuiko kuunnelman kuvaama tulevaisuus tutulta ja ajankohtaiselta?
- Mitä on saattanut tapahtua, jotta kyseiseen tulevaisuuteen on päädytty?
Keskustele: Tunnistatteko tämänkaltaisen oletuksen tulevaisuudesta? Ajatteletko itse näin?
Haasta: Millaisiin oletuksiin se perustuu? Millaisia omia näkemyksiä tulevaisuudesta sinulla on ja millaisiin oletuksiin ne perustuvat?
Tässä muutama kuunnelma lisää. Näihin voit käyttää samoja kysymyksiä ja keksiä itse lisää.
Kuunnelmissa sukelletaan kärjistettyyn versioon jostain vallalla olevasta tulevaisuusnäkemyksestä. Kyseessä ei ole ennuste, eikä toivottavan tulevaisuuden kuvaus, vaan tavoitteena on auttaa tunnistamaan ja pohtimaan näkemyksen taustalla olevia oletuksia.
Kuunnelmat ammentavat erityisesti tulevaisuuden myyttejä käsittelevästä artikkelista.
Apuna on käytetty myös tieteiselokuvien pohjalta tunnistettuja skenaarioita.
Jotain on lainattu myös tulevaisuudentutkija Jim Datorin neljästä tulevaisuuden arkkityypistä: jatkuva kasvu, romahdus ja uusi nousu, säätely ja niukkuus sekä radikaali muutos.
Kim Stanley Robinson: Remembering climate change ... a message from the year 2071 | TED Countdown
TEHTÄVÄ:
Millaisia tulevaisuuksia sinä näet? Millaisia utopioita sinä viljelet ja kylvät? Minkä ajattelet auttavan sinua kohti mahdollista utopiaa ja tulevaisuutta?
Vastaa tähän, muista tallentaa myös itsellesi vastauksesi. Voi hakea ideaa ja helpotusta taiteen kautta...
Sitran Kestäyyden eettiset ulottuvuudet -hanke pureutui kestävyyskysymyyksiin etiikan näkökulmasta ja toi esille siihen liittyviä moraalisia haasteita. Hankeen jatkona ja keskustelua vauhdittamaan julkaistiin verkkoartikkelisarja Merkintöjä eettisyydestä. Näihin kannattaa tutustua!