Kulutus ja kulutuskulttuuri

Kuluttaminen on osa elämäämme. 
Teemme päivittäin tiedostettuja ja tiedostamattomia kulutusvalintoja.
Kulutamme aikaa, itseämme, toisiamme ja monia luonnonvaroja.

If your economy requires people to consume things they don't need or even want, and to do more of it each year than the year before, just in order to keep the whole edifice from collapsing, then you need a different economy. *

Jason Hickel, Twitterissä, @jasonhickel 1.5.2020

* Vapaa suomennos:  ” Jos talousjärjestelmänne edellyttää sitä, että ihmiset kuluttavat asioita, joita he eivät tarvitse tai edes halua, ja että he kuluttavat joka vuosi enemmän kuin edellisenä vuonna,jotta koko rakennelma ei romahtaisi, niin tarvitsette toisenlaisen talouden. jotta koko rakennelma ei romahtaisi, niin tarvitsette toisenlaisen talouden.” 


Lompakon avaamisen sijasta on aika avata suu.

Kuva: Marika Kaipainen, toteutus Imagi oy

Riittävyys, vastuullisuus ja kohtuullisuus

Kate Raworth Donitsitaloustiede -kirjassa toteaa: "Haaskasimme kaksisataa vuotta tuijottamalla väärää kuvaa itsestämme: Homo economicusta, yksinäistä hahmoa rahaa kourassaan, taskulaskin päässään, luonto jalkojensa juuressa ja tyydyttämätön nälkä sydämessään. On aika piirtää itsemme uudelleen ihmisinä, jotka kukoistavat yhteydessä toisiinsa ja tähän elävään kotiimme, joka ei ole vain meidän kotimme."

Miten saatella muutokseen Homo Economicus ja tervehtiä vastavuoroista, toisista ja luonnosta huolehtivaa ja riippuvaista ihmistä? 

Ongelma on paljon syvemmällä tavaroiden ylituotannossa ja kysyntää ruokkivassa kulutuskulttuurissa. Tavaraähkyn juurisyynä on kasvutalouden pakko tuottaa jatkuvasti lisää ja saada ihmiset haluamaan yhä lisää uutta.

Olisiko halujen hillitseminen kestävämpi lääke tavaraähkyyn? Tai vielä laajemmin talouden kasvupakon murtaminen? Tärkeintä olisi vähentää turhaa tavaroiden tuottamista ja sitä ruokkivaa kulutuskysyntää.

Tuuli Hirvilammi

Mikä voi saada ihmisen lisäämään kulutusta, vaikka hänellä on jo se mitä hän tarvitsee?

Käsityksemme tarpeista ja haluistamme on usein olematon ja häilyvä. Mistä tarpeet syntyvät ja miten voimme säädellä niitä? Miksi haluamme sitä, tätä ja tota?

Kuluttamisen lisääntymiseen on vaikuttanut yhä laajenevat tuotemarkkinat, teknologisoituminen ja näiden tuotteiden ja rakenteiden jatkuva päivitys ja markkinointi, joka luo, kasvattaa ja muokkaa kulutustottumuksia ja halujamme. Kaikille tyyleille, mieltymyksille, tarpeille ja haluamisille löytyy tuote ja palvelu - ja toki myös tuottaja ja myyjä. Kulutuksen ongelmaan tarttumisessa olisi iso apu, jos vallalla eivät olisi nämä päinvastaiset kannustimet.

Miten me olemme antaneet tämän tapahtua? Onko meillä kuluttajaidentiteetti? Onko kuluttajaidentiteetti omaksuttu identiteetti, mikä rakentuu ulkoa tulevien odotusten suorittamisen ympärille? Riippuvuussuhteen kuluttamiseen luo itsemme edustaminen. Viemme sen pahimmillaan niin pitkälle, että olemme valmiita kuluttamaan itseämme edustaaksemme itseämme. On syytä pysähtyä pohtimaan mikä saa meidät tukeutumaan ja jopa riippuvaiseksi sosiaalisesta hyväksynnästä, identiteetin rakentelusta sekä epäterveistä ja näennäisitä tarpeista.

Toiset hankkivat mielihyvää shoppaillen ja heräteostoja tehden, toisille kuluttamatta jättäminen on minimalistisen elämän edellytys. Markkinointi ja mainonta ohjaavat meitä ja päätöksiämme monesti huomaamattamme. Mainokset eivät syvenny tuotteen elinkaareen, ja itseasiassa ne kertovat usein aivan muuta kuin kohtuuden nimissä olisi tarpeen. Myös liian vihreät mielikuvat vievät harhaan. 

Yksittäiset ostopäätökset ja elämäämme koskevat hankinnat ovat yksinkertainen tapa vaikuttaa ja käyttää taloudellista valtaa. 

Kohtuukulutuspäätös on ostaa harkiten ja vaihtoehtoja punniten, vähemmän ja todelliseen tarpeeseen. Se on ainoa tapa pienentää kuluttamisen ympäristöhaittoja.

Valintasi ja päätöksesi tuovat kotiisi ylikulutukseen puuttumisen, vähähiilisyyden, luonnonvarojen säästämisen ja kestävän kehityksen ohella ihmisoikeudet, nälänhädän, globaalin eriarvoisuuden, eläinten oikeudet, ilmastonmuutoksen, ympäristömyrkyt ja saastumisen, vesistöjen rehevöitymisen, luonnon monimuotoisuuden katoamisen, ryöstöviljelyn ja -kalastamisen, lisäaineet ja geenimuuntelun ja varmasti jotain muutakin... Emme ole täällä yksin: olemme yhtä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja lopulta meihin itseemme - elämän, terveyden ja hyvinvoinnin mahdollisuuksiin ja mahdollistajiin. Voit itse vaikuttaa mitkä näistä ja millaisina ne päätyvät tilitapahtumiisi.

Tuotteen koko elinkaari - raaka-aineiden alkuperästä ja valmistuksesta tuotteen uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja loppusijoitukseen, sen kestävyys, korjattavuus, eettisyys ja kotimaisuusaste - ovat merkittäviä valintaperusteita ostopäätöksessä. Kaikkea ei myöskään tarvitse omistaa eikä ostaa uutena. Voi jakaa, lainata, käyttää uudelleen, kierrättää ja tehdä itse. Tähän löytyy valtava määrä esimerkkejä ja oppaita. Jopa niin, että vaivihkaa sivutaan ja hivuttaudutaan kohti vihreää kulutusta. 

Vastuullisempiin valintoihin ohjaa monta erilaista opasta. Tietoa ja käytännön neuvoja löytyy netistä ja kansalaisjärjestöiltä.

Tässä hyödyllisiä linkkejä ja oppaita:

Raha määrittelee elämäämme paljon; kaikella on hintansa ja siksi pelkillä valinnoilla kestävyyskriisiä ei ratkaista. Rikkailla yhteiskunnilla ja mailla on mahdollisuus vaikuttaa koko maapallon hyvinvointiin. Kestämätön kulutus on tulosta jokaisen valtion, yrityksen, organisaation, järjestön ja lopulta henkilön kulutuksesta. Suuntaa on tärkeä muuttaa myös yksi ihminen kerrallaan. Rahasta ja kuluttamisesta on keskusteltava rohkeasti. 


Vuorovaikutus ja keskustelu ovat maailman suurimpia muutosvoimia, joten käytetään niitä koulussa, töissä, kotona ja ystävien ja tuttavien seurassa. Opetellaan kertomaan mielipiteitä, kysymään ja vaatimaan tietoa, antamaan palautetta, kysymään ja vaatimaan vaihtoehtoja. Ollaan yhteydessä poliitikkoihin lainsäädännön muuttamiseksi ja virkamiehiin lain soveltamisen muuttamiseksi. Otetaan askel kuluttajan roolista kansalaisen rooliin. Valintojen vaikutusten näkyväksi tekeminen ja niistä keskusteleminen tarjoaa tärkeää tietoa elintavoistamme. Vaikuttamista ja valintoja ei silti kannata käsitellä vastakkainasetteluna. Valinnat parhaimmillaan vaikuttavat identiteettiimme ja voivat muuttaa käyttäytymistämme, ja se taas voi vaikuttaa myös poliittiseen aktivoitumiseen. Toisaalta poliittiset ohjauskeinot, kuten verotus, ohjaavat kansalaisten käyttäytymistä. Henkilökohtaiset valinnat ja poliittinen aktiivisuus tulisi nähdä saman asian toisiaan tukevina puolina.

Ei kannata väheksyä esimerkin voimaa, sillä opimme hymyilemäänkin! 

Keskitytään kuluttamisen sijaan siihen mikä elämässä on tärkeää ja huomioidaan se.

Kohtuukulutuksella viitataan elämään ja elintapoihin, jossa kulutuksen vähentämisen myötä on mahdollista käyttää aikaa ja panostaa siihen, mikä lisää ihmisen tyytyväisyyttä ja vahvistaa vastuullista suhdettamme maailmaan.  

On kiinnostavaa pohtia, millä tavalla kulutusvalinnoista ja vastuullisuudesta päästään pidemmälle; laajempiin ja syvempiin uusia elintapoja synnyttäviin muutoksiin. Vastuullisuus ja kulutus -keskustelu on pahimmillaan taaksepäin katsovaa ja ansaintaperusteista näkemystä korostavaa. Vastuukäsitykset soveltuvat hankalasti kulutukseen ja päätyvät usein yksinkertaistaviin ja moralistisiin lopputulemiin. Vastuullisuus voitaisiin ymmärtää kykynä vastuullisuuteen. Tällöin edistettäisiin toimintakykyjä ja sitä, että kullakin olisi tarvittavat resurssit vastuulliseen toimintaan ja yhteiskunta tukisi ihmisten mahdollisuuksia olla vastuullisia. Tämä vaikuttaisi suoraan elintapoihimme. Miten muutetaan elintapoja?

Kohtuukulutuskasvatuksessa keskitytään elintapojen muutokseen. Muutoksen vaiheista ja motivoitumisesta löydät enemmän tietoa sivuilta elintapamuutos.