Luontoyhteyteen

Luonto vaikuttaa hyvinvointiimme ja terveyteemme. Metsän ja luontoympäristön terveysvaikutuksia on tutkittu laajasti. Puiden lähellä oleskelu voi alentaa verenpainetta, lievittää stressiä, lisätä energiaa ja tehostaa vastustuskykyä. Pelkästään jo luonnossa oleminen vaikuttaa myönteisesti henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiimme eli ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Jo 20 minuuttia päivässä riittää. 

Luontonympäristöön yhdistetyt aisti,- hengitys- ja läsnäoloharjoitukset lievittävät stressi- ja mielialaoireita. Luonto parantaa tarkkaavaisuuttamme sekä edistää elinvoimaisuuden ja myönteisen energisyyden kokemusta. Luonto siis paitsi elvyttää ja rauhoittaa, myös innostaa ja tuo uutta voimaa ja mentaalista energiaa.

Luodaan yhteys luontoon näkö,- kuulo-, haju-, maku,- ja tuntoaistin kautta. Pysähdytään luonnon äärelle, hengitykseemme, omaan luontoyhteyteemme. Sillä olemmehan osa tätä suurta kokonaisuutta.

Jokainen voi harjoitellessaan oppia läsnäolon taitoja luonnossa ja luonnosta. Itseltään kannattaa kuitenkin kysyä seuraavat kysymykset:

  • Pysähdynkö todella luonnossa herkistämään aistejani esimerkiksi puun juurelle? 
  • Tiedänkö, mitä kehossani tai mielessäni tapahtuu, kun haistan havunneulasia tai silitän kevyesti sammalta?
  • Muistanko, miltä auringon lämmittämä ja sateen kastelema maaperä tuntuu jalkojeni alla?
  • Osaanko luoda itselleni rentoutuneen olotilan luonnossa? Tosin rentoutuminen voi olla joskus todella haastavaa. Luontoon tulee helposti lähdettyä "suorittamaan" ja luonnon tarkkailu itsessään saattaa unohtua täysin.

Tässä muutama vinkki lasten kanssa lähiluonto retkeilyyn ja luontoyhteyden etsimiseen ja syventämiseen:

  • Mieti onko lähiympäristössäsi metsää, puistoa, puutarhaa tai rantaa, jossa voisi ja saisi vapaasti olla ja liikkua? Monesti, lähes aina on. Pieni puisto on sopiva, mutta jos on mahdollisuus mennä metsään, pieneenkin, tarjoaa se aivan toisenlaisen maailman, joka seikkailumahdollisuuksillaan voittaa leikkipuistot. Suomessa meillä on lähimetsä lähes kaikkien tavoitettavissa. Sitten ei muuta kuin yhdessä retkelle. 
  • Liikukaan paikassa yhdessä. Ei tarvitse pidä kiirettä. Pysähdelkää, kun siltä tuntuu.
  • Tutkikaa kaikkea, mitä maasta ja kasvustosta löytyy. Kädet ja vaatteet voivat likaantua, mutta se kuuluu asiaan. Ulkovaate on nimensä mukainen sisävaatteiden suoja, pesukone hoitaa vaatteiden pesun.
  • Kysyä ja ihmetellä saa, pienen lapsen kanssa googlaamaan ei tarvitse lähteä (toki jos jokin on myrkyllinen kasvi tai sieni), mutta lajien tunnistaminen isompien lasten kanssa on hyödyllistä. On hyvä sanoittaa ja "runsauttaa" lapsen kokemuksia. 
  • Pyydä haistelemaan ja tuoksuttelemaan, koskettamaan ja paijaamaan, sulkekaan silmät yhdessä ja kuunnelkaa luontoa. Tähän riittää pienikin "pala" luontoa. 
  • Metsässä voi maistella erilaisia syötäviä marjoja. Voit yllättyä, mistä lapsi pitää. Puolukat ovat yllättävän monen mieleen. 
  • Kerätkää mukaan muutama kivi, oksa tai vaikka käpyjä. Jatkakaa niiden tutkimista kotona. Leikkeihin nämä tuovat luonto on mukaan. Ehkä niistä voisi askarrella jotain?
  • Olisi mahtavaa jos löytäisitte yhdessä vakiopaikka, joka retki kerrallaan tulisi tutummaksi, omaksi olohuoneeksi luonnossa.

Ja se tärkein: Ota mukaan eväät, vaikka pienetkin, niin teillä on mahdollisuus pysähtyä hetkeksi ja vain kuunnella ja katsella metsää. Eväät ovat se retken hauskin juttu! Iltapala metsässä maistuu uskomattoman hyvältä. 


Tässä muutamia kokemuksen "runsauttamisen" harjoituksia sinulle. Harjoitukset taipuvat helposti lapsille ja nuorille. Toki perehdy niihin ensin itse, jotta avaat kokemusta luontevasti. 

LUONTOKUVA

    MIELIPUU

    LÄSNÄOLO

      AISTIT

        HAVAINTO

        Jatka matkaa ja palauta mieleesi äskeiset aistimukset. Miltä keskittyminen tuntui? Mikä teki siitä helppoa tai vaikeata? Miltä hetkessä oleminen tuntui?

        KEHO KERTOO

          TIETOINEN KÄVELY

            METSÄ PUILTA

              Luontosuhde on kaksisuuntaista vuorovaikutusta ympäristön ja ihmisen välillä.

              Kaikki, mitä olemme on ikinä keksineet ja rakentaneet, on luonnosta. Tavallaan kaikki tällä pallolla on luontoa.

              Ilman luontoa ja luonnon osasia, koko ihmiselämä olisi mahdotonta. Luontosuhde ei siis ole mitään, minkä voisi tuosta noin vain unohtaa tai kadottaa. Hengitämme, syömme, juomme ja saamme suojaa ja turvan luonnosta (asuntomme). Luonto tarjoaa fyysiset perustarpeemme. 

              Kaikella toiminnallamme on vaikutusta ja seurauksensa. Kohtuuton ja kestämätön elintapamme lisää näitä vaikutuksia ja seurauksia. Tämä vaikuttaa suoraan luontosuhteeseen. 

              Me olemme kaikki osa luontoa, me synnymme luonnossa, kehomme ovat osa luontoa ja luonnonlait koskevat meitäkin. 

              P. Wesley Schultz

              Myös ihmisessä itsessään on luontoa. Olemme yksi laji muiden joukossa ja yksistään kehomme tarjoaa elinympäristön lukuisille muille lajeille. Ihomme asuttaa mikrobeja lähes kahden neliömetrin alalla ja suolisto on monen elämämme elintärkeän bakteerin koti. Ei ole tarkkaa varmuutta, kuinka paljon ihmisessä asustaa bakteereja, mutta niiden arvioitu kokonaismassa on 1 - 2 kg. On siis turha kuvitella elävämme luonnon ulkopuolelle ja ettei meillä ole suhdetta luotoon, luonto on meissä, me olemme luontoa.  

              Luontosuhde sinulla siis on jo, luontoyhteyttä sinä tarvitset.

              Luontoyhteys on yksilön henkilökohtaisen tunnesiteen muodostumista luonnonympäristöön sekä ne kaikkien merkitysten kokonaisuudet, joita yksilö antaa ympäristölle. Se on yhteys, josta yksilö hakee muuta kuin ruokaa tai fyysistä suojaa. Luontoyhteys on empatian, ykseyden ja vastuun tuntemista luontoa kohtaan. 

              Miten rakennat luontoyhteyttäsi?