Kestävyyskriisi
Edellä oleva Julian Caldecottin määritelmä kestävyyskriisistä on hyvä pohja lähestyttäessä tätä viheliäistä tilannetta. Olipa kyse millaisesta tai mistä elämän kriisistä tahansa, on kyse kohtaamastamme uudesta tilanteesta, tapahtumasta, jossa vanhat ongelmanratkaisukeinot eivät toimi riittävän hyvin tai ollenkaan. Nyt olemme tässä tilanteessa.
Kestävyyskriisin vaikutukset ovat laajoja ja toisensa läpäiseviä muutoksia, jotka tapahtuvat pitkällä aikavälillä. Vaikutukset ovat vuorovaikutteisia ja toisiaan vahvistavia. Ne yhdistyvät muihin ihmisten aiheuttamiin ongelmiin kuten sotiin, naisten heikkoon asemaan, köyhyyteen ja moniin poliittisiin ääri-ilmiöihin, ruoantuotannon moninaisiin ongelmiin, vesipulaan, liikakalastukseen ym. Nämä asiat yhdessä heikentävät elinolosuhteita, toimeentuloa, terveyttä ja hyvinvointia. Negatiiviset vaikutukset koskevat koko ihmiskuntaa ja erityisesti heikommassa asemassa olevia ihmisiä.
Kestävyyskriisiä voi tarkastella monesta näkökulmasta. Oli näkökulma mikä tahansa, on välttämätöntä ymmärtää kriisin lähtökohdat. Maapallolla on rajat (planetaariset rajat, luonnonprosessit, elon kehät - rakkaalla on monta nimeä), joihin yhdistyy sivilisaatiomme kestävä ja oikeudenmukainen elämä. On vain tämä yksi maapallo.
Kestävyyskriisimme välitön syy on se, että olemme ylittäneet ympäristön kantokyvyn rajat. Käytämme Maapallon ympäristövaroja - niin maa-alaa, raaka-aineita kuin ekosysteemien tuotteita sekä niiden muodostamia, jätteitämme käsitteleviä niinsanottuja nieluja enemmän kuin ne ehtivät uusiutua.
Janne M. Korhonen
Kohtuukulutus määrittelee itsensä ja vertautuu kestävän kehityksen, Agenda 2030 tavoitteiden ja kestävyyskriisin kautta. Sen kautta mitä tavoittelemme ja sen, minkä uhatessa tavoitteemme murenevat.
Viheliäiset ongelmat ja niiden ratkaisut ovat monitasoisia ja -muotoisia. Ennen ratkaisuihin pääsemistä kriisit tulee kohdata.
Stockholm Resilience Centre avaa Agenda 2030 haastettamme kerroskakun muodossa.
Kuva: Imagi oy. Mukaillen Rockström & Sukhdeev ja Marika Tomu. Video: Marika Tomu.
Tavoitteemme maapallon resurssien yhtäläisestä jaosta nostaa valtavassa mittakaavassaan samoja kysymyksiä kuin kakun jakaminen. Näiden kysymysten vastaukset ja ratkaisut ovat kaiken keskiössä. Ne ovat ihmiskunnan tulevaisuuden avaimet.
Toki on totta, että yksittäisten tekojen ja niiden erilaisuuden ja ns. painoarvon vuoksi yhden teon merkitys ja vaikutus voi olla kovin vähäinen kokonaisuuteen nähden, mutta tärkeintä on, että se on arvokas tekijälleen. Ajatus, että väheksyisimme tekojamme, voi johtaa epätoivoon ja välinpitämättömyyteen. Jokaisella teolla on esimerkkiarvo ja se, että pyrimme tekemään hyvää.
Vahvistetaan toinen toisemme muutoskykyisyyttä, ennakointitaitoja ja tuetaan toisiamme muutoksessa kohti vakaampaa ja oikeudenmukaisempaa maailmaa.
Kestävän kehityksen tavoitteet toteutuvat tekemällä. Tarvitsemme yhteisen suunnan, tulevaisuuden, jota kohti etenemme.
Maapallon kestävyyskriisi vaatii ratkaisuja - mitä ne ovat? Kuuntele YLEn Tiedeykkösen podcast.
Yle Radio 1 Tiedeykkösessä pohditaan maan kestävyyskriisiä ja sen ratkaisuja. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden niukkeneminen, ruokakriisi ja muuttoaalto haastavat maapallon kantokykyä ja selviytymistä. Vanhat toimintatavat eivät riitä, vaan tarvitaan merkittävää muutosta. Mitä ne ovat? Onko kilpailu aina tarpeen - voisiko yhteistyö olla osa ratkaisua. Onko ihminen ensisijaisesti vain kuluttaja? Mitä jos arvo taloudessa syntyisikin luonnonvarojen niukkuudesta, ja meillä olisi käytössä planeettavaluutta? Mukana ovat tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wilenius Turun yliopistosta, kestävyystieteen professori Helena Kahiluoto LUT-yliopistosta ja väitöstutkija Roope Kaaronen Helsingin yliopistosta. Ohjelma on tallennettu ennen koronapandemiaa.