Kestävyyskriisi

Kohtuukulutuskasvatuksessa kestävyyskriisi ja sen monet juonteet määrittelevät todellisuuden missä elämme. Yhteisen todellisuuden kuvittelu ja kuvailu on tärkeää. Kun on yhteinen todellisuus, on helpompi määritellä yhteiset tavoitteet. 

Kestävyyskriisin vaikutukset ovat laajoja ja toisensa läpäiseviä muutoksia, jotka tapahtuvat pitkällä aikavälillä. Vaikutukset ovat vuorovaikutteisia ja toisiaan vahvistavia. Ne yhdistyvät muihin ihmisten aiheuttamiin ongelmiin kuten sotiin, naisten heikkoon asemaan, köyhyyteen ja moniin poliittisiin ääri-ilmiöihin, ruoantuotannon moninaisiin ongelmiin, vesipulaan, liikakalastukseen ym. Nämä yhdessä heikentävät elinolosuhteita, toimeentuloa, terveyttä ja hyvinvointia. Negatiiviset vaikutukset koskevat koko ihmiskuntaa ja erityisesti heikommassa asemassa olevia ihmisiä.

Edellä oleva Julian Caldecottin määritelmä kestävyyskriisistä on hyvä pohja lähestyttäessä tätä viheliäistä tilannetta. Olipa kyse millaisesta tai mistä elämän kriisistä tahansa, on kyse kohtaamastamme uudesta tilanteesta, tapahtumasta, jossa vanhat ongelmanratkaisukeinot eivät toimi riittävän hyvin tai ollenkaan. Olemme nyt tässä tilanteessa.

Kestävyyskriisiä voi tarkastella monesta näkökulmasta. Oli näkökulma mikä tahansa, on välttämätöntä ymmärtää kriisin lähtökohdat. Maapallolla on rajat (planetaariset rajat, luonnonprosessit, elon kehät - rakkaalla on monta nimeä), joihin yhdistyy sivilisaatiomme kestävä ja oikeudenmukainen elämä.  On vain yksi maapallo.

Video: Marika Tomu, 2020

Stockholm Resilience Centre tutkimuslaitos on määritellyt yhdeksän planetaarista, olemassaolomme kannalta kriittistä tekijää ja niihin liittyvää kynnysarvoa. Nämä kynnysarvot ovat sellaisia, joiden sisällä ihmisen toiminnan tulisi pysyä säilyttääksemme ihmiskunnan elinmahdollisuudet tulevaisuudessakin. 

Mitä tutkijat kertovat nyt?

IPCC:n kuudennen arviointiraportin ensimmäinen osa ilmestyi elokuussa 2021. Siinä käsittellään ilmastonmuutoksen luonnontieteellistä taustaa kooten yhteen tiedot ilmastojärjestelmän muutoksista. Ilmatieteen laitos ja ympäristöministeriö on tuottanut havainnolliset infografiikat raportin keskeisimmistä viesteistä. 

Ihmisten toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat muuttaneet ilmastoa merkittävästi. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC toteaa uusimmassa raportissa, että useiden vahinkoa aiheuttavien sääilmiöiden todennäköisyys on kasvanut. Myös monet meriä ja mannerjäätiköitä koskevat muutokset ovat jo nyt peruuttamattomia tai palautuvat hitaasti. Tulevien muutosten laajuus riippuu siitä, miten kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin, päästöt kehittyvät tulevaisuudessa.

Hommaa ja haastetta on ja jokaiselle riittää tekemistä. Tämä koskettaa kaikkia. Parasta tässä on, että näitä hommia ei tarvitse tehdä yksi. Tavoitteet saavutetaan yhdessä ja vieläpä monilajisesti.

Stockholm Resilience Centre avaa  Agenda 2030 haastetta kerroskakun muodossa.

Kuva: Imagi oy. Mukaillen Rockström & Sukhdeev ja Marika Tomu, 2020

Ensimmäinen kerros, kakun pohja, on planetaaristen rajojen perusta: tavoite 15 maanpäällinen elämä, tavoite 14 vedenalainen elämä, tavoite 6 puhdas vesi ja sanitaatio sekä tavoite 13 ilmastotekoja.

Toinen kerros on inhimillisen kehityksen tavoitteet: tavoite 1 ei köyhyyttä, tavoite 11 kestävät kaupungit ja yhteisöt, tavoite 16 rauhaa ja oikeudenmukaisuutta, tavoite 7 edullista ja puhdasta energiaa, tavoite 3 terveyttä ja hyvinvointia, tavoite 4 hyvä koulutus, tavoite 5 sukupuolten tasa-arvo ja tavoite 2 ei nälkää.

Kolmas kerros on talouteen liittyvät tavoitteet: tavoite 8 ihmisarvoista työtä ja talouskasvua, tavoite 9 kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria, tavoite 10 eriarvoisuuden vähentäminen sekä tavoite 12 vastuullista kuluttamista.

Tavoite 17 yhteistyö ja kumppanuus on kirsikka kakussa, ja kakkulapio ovat me kaikki kakusta nauttivat, sen tekijät ja sitä yhdessä jakavat.

Juhliin on melko helppo tilata tuollainen kakku. Kysymme ja selvitämme osallistujien määrän ja ruokarajoitukset, sitten varmistamme tarjoilujen riittävyyden ja sopivuuden kaikille. Mutta haluavatko kaikki kakkua, tarvitsevatko kaikki kakkua ja haluavatko kaikki samankokoisen palan, tuleeko jätettä, jääkö kakkua vai jääkö joku ilman, kuka katsoo, ettei joku rohmua liikaa, santsaako joku, onko varaa koko kakkuun, ja onko kakulle vaihtoehtoa? Miksi tarvitsemme koko kakkua? 

- Marika Tomu

Tavoite maapallon resurssien yhtäläisestä jaosta nostaa valtavassa mittakaavassaan samoja kysymyksiä. Näiden kysymysten vastaukset ja ratkaisut ovat kaiken keskiössä. Ne ovat ihmiskunnan tulevaisuuden avaimet. 


Raworthin donitsi, kestävyys ja planetaariset rajat

Kate Raworth esitteli vuonna 2011 donitsin muotoisen, kompassimaisen, visuaalisen hahmotelman kestävästä kehityksestä ja luonnonprosessien rajoista. Raworthin donitsi on vaikuttava. Keskiössä ovat ihmisten tarpeet, rajoittavana tekijänä planeettajärjestelmän reunaehdot. On raikas ajatus, että taloustieteen kuvat nousevista käyristä voidaan korvata paremmalla kuvalla, donitsilla. Videossa siitä hieman lisää.

Video: Marika Tomu, 2020

Yhdistämällä Kate Raworttin ja Julian Caldecottin ajatukset kestävyydestä ja planetaarisista rajoista samaan visuaaliseen pohjaan, saadaan kiinnostava kuva kestävän kehityksen tavoitteista. Yksi kuva ei ehkä muuta maailmaa, mutta kuvilla on toisinaan valtava voima ja ne merkityksellistävät ja selittävät paremmin kuin tuhat sanaa. Tässä tapauksessa ehkä miljoona sanaa. Raworthin donitsi jäsentää ymmärrettävästi ja moniulotteisesti kestävyyskriisiä ja sen monia juonteita antaen meille upean keskustelupohjan ja luoden uudenlaisen tulokulman talousajatteluun.

Kuvat: Imagi oy. Mukaillen SRC, Fred Carver ja Marika Tomu, 2019

Kestävän kehityksen tueksi ja kestävyyskriisin ratkaisemiseksi on syytä arvioida kriittisesti vallalla olevaa talous- ja kulutusajattelua, hyvinvointikäsitystämme ja erityisesti ihmiskeskeistä kulttuuriamme. On hyväksyttävä tilanne ja rajoitteet ja tehtävä yhteistyötä yli rajojen. Asia yhdistää meitä kaikkia.

Miten? Vahvistamalla toinen toisemme muutoskykyisyyttä, ennakointitaitoja ja tukemalla toisiamme muutoksessa kohti vakaampaa ja oikeudenmukaisempaa maailmaa.

On totta, että yksittäisten tekojen, niiden erilaisuuden ja ns. painoarvon vuoksi yhden teon merkitys ja vaikutus voi olla kovin vähäinen kokonaisuuteen nähden. Tärkeää kuitenkin on, että se yksi teko on merkityksellinen ja arvokas tekijälleen. Ajatus, että väheksyisimme tekojamme, voi johtaa epätoivoon ja välinpitämättömyyteen. Jokaisella teolla on esimerkkiarvo ja se, että sillä pyritään tekemään hyvää. 

Tavoitteet ja etenkin kestävän kehityksen tavoitteet toteutuvat tekemällä. 

Toivo ei ole pelkkä tunne. Se on eräänlainen käteen lyöty kartta, jossa on suunnistusohjeet. Ihminen ja yhteisö, tässä teille työkalu ja näkymä siihen, miltä tulevaisuus näyttää, millaisin askelin sinne on mahdollista kulkea ja mikä siellä tämänhetkisen tiedon valossa odottaa. Toivoakin johdetaan asettamalla yhteisiä tavoitetiloja.

Anu Ubaud HS 11.4.21

Miten ajattelemme tulevaisuudesta, kuinka toiveikkaasti suhtaudumme tulevaisuuteen? Miten toivo toimii tulevaisuuden epävarmuuden edessä?

Elämme ja kasvamme keskellä erilaisia historiallisia talouskriisejä ja pandemioita, koemme ja seuraamme vierestä ekokatastrofeja niin Suomessa kuin ulkomailla. Tunne siitä, että olemme voimattomia tekemään mitään näille monille kriiseille ja katastrofeille, joilla on suuri negatiivinen vaikutus meidän elämään ja tulevaisuuteen, murentaa toivoa, turvallisuuden tunnetta ja uskoa tulevaisuuteen. Miten selvitä tästä? Tunne siitä, että huolet tulevat kuulluksi ja niihin reagoidaan on tässä kaiken perusta. Vähättely ja välinpitämättömyys tuhoaa toivon, vie turvallisuuden tunteen ja kaventaa uskoa tulevaisuuteen. 

Ole avoin. Kunnioita. Älä oleta. Kuuntele. Kannusta. Toimi voimavarojesi mukaan. 

Toivo ja tulevaisuus ovat toisiinsa tiiviisti sidottu pari. Toivo on tulevaisuuden työkalu. Toivo on muutosvoima, joka tuuppaa meitä. Toivo syttyy eloon kokemuksesta ja mahdollisuuksissa osallistua ja vaikuttaa.

Lue lisää toivosta ja pohdiskelusta


Millaisen tulevaisuuden haluamme?

Tulevaisuus  on jotain mikä ei vielä ole tapahtunut. Tulevaisuuden vastakohta on menneisyys, joka on jo tapahtunut. Näiden väliin jää nykyisyys, joka tapahtuu parhaillaan, tämä hetki. Tulevaisuuden kuvittelu ja tulevaisuutta koskevien oletustemme pohtiminen ja haastaminen on tärkeää. Ajatusmallimme ja näkemyksemme tulevaisuudesta ohjaavat toimintaamme enemmän kuin uskommekaan. Se miten ajattelemme, tunnemme ja koemme näkyy lopulta toiminnassamme. Esim. se, kuinka suhtaudumme itseemme, vaikuttaa siihen miten suhtaudumme toisiimme ja ympäristöömme.  


Tulevaisuus ei vain tule, vaan se tehdään. Mahdollisia tulevaisuuksia on useita. Siihen miten, milloin ja millaisena tulevaisuus näistä kaikista mahdollisuuksista toteutuu, voi vaikuttaa. Kun haluamme vaikuttaa tulevaisuuteen on meidän lisättävä 
  • ymmärrystä nykyisistä muutoksista
  • tietoisuutta tulevaisuutta koskevista oletuksista
  • vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvittelua 

Kaikkia näitä tarvitaan kun teemme nykyhetken valintoja.