Elintapamuutos

Elintapamuutos on välttämätön, jotta kestävä kehitys ei tyystin keikahda kestävyyskriisin puolelle. Muutos ei tapahdu kuplassa, vaan todellisuus ja tulevaisuus rakentuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, toistemme kanssa yhteiskunnassamme, maailmassamme, systeemissä, jossa elämme!

Elintapamuutoksia ja systeemimuutosta on turha asettaa vastakkain. Molemmat tukevat toisiaan. Elintapojen muuttaminen paitsi vähentää hiilijalanjälkemme myös auttaa muuttamaan sosiaalisia normeja. Tämä taas edesauttaa tarvittavia poliittisia päätöksiä.

Niklas Kaskeala Twitterissä, @NiklasKaskeala, 21.1.2021


Tämä systeemisyys avautuu kun tarkastelee maailmaa kokonaisuutena, jonka osana olemme. Niitä miljoonia vuorovaikutussuhteita ja riippuvuuksia toisistamme ja maailmastamme. Systeemisen ajattelun (kokonaisuuksien kautta osien ja järjestelmän hahmottamisen) kehittäminen on oleellista maailmankuvan muutoksessa myös kohti kestävämpää elintapaa. 

Tarvitsemme empatian ohjaamaan ja tukemaan eettistä kasvua ja erityisesti tarvitsemme tiedon liittämistä tunteisiin ja keholliseen kokemukseen maailmaamme. Unohtamatta kriittistä havainnointa ja tarkastelua, jonka avulla haastamme käsityksiämme olevasta, merkityksellistämme ja uudistamme maailmankuvaamme ja tulevaisuuden visioitamme.

Miten muutos tehdään?

Elintapamuutos vaatii toimintaa ja tekoja sekä yksilötasolla että systeemitasolla: elintapojen muutos ja järjestelmämuutos ovat vuorovaikutteisia toistensa kanssa ja ne ovat saman kolikon kaksi puolta. Käytännön tapoja, joilla elintapamuutos toteutetaan, ovat muutokset yhteiskunnan rakenteissa, hallinnolliset ja politiikan toimet, kuten verotus, lainsäädäntö ja muu sääntely, sosiaaliset ja kulttuuriset vaikuttamistoiminnot, kuten koulutus, suositukset ja erilaiset kannustimet sekä henkilökohtaiset ja välittömät toimenpiteet, kuten tavat, rutiinit ja käyttäytyminen. Nämä kaikki toimivat toinen toistaan tukien ja vaikutusta lisäten. 

Oheinen kuva avaa elintapamuutoksen mekanismeja ja foorumeita. Kuva: Marika Kaipainen. Toteutus: Image oy, 2021. 

Vaikka lupaavia käytäntöjä on valtavasti ja ymmärrys siitä miten nämä mekanismit toimivat yhteen on selkeä, silti varsin harva kokee kohtuullisen ja kestävän elintavan yhtenä kokonaisuutena ja näkökulmana. Se kärsii lähestymistavoista, joissa korostetaan liikaa yhtä menetelmää tai teemaa ja kokonaisuus pirstaloituu. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja planeetaaristen rajojen huomioon ottaminen ei kaikesta tiedosta ja ymmärryksestä huolimatta aina toteudu, vaan tulokulma hallitsee ja ajattelu keskittyy liian usein mm. tyypillisiin kulutusaluejakoihin, merkittävyysmittareihin tai kohdennettuihin suoriin ratkaisuihin. Keskitymme nykyhetkeen tulevaisuuden kustannuksella.

Näiden rinnalle tulisi nostaa arvostusten ja muutoksen näkökulmaa, jossa keskiössä ovat kokonaisvaltainen hyvinvointi, kohtuullinen elintapa ja kestävä ja vastavuoroinen luontosuhde.

Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä.

                                                      Mahatma Gandhi

Muuttuminen on voimavaroja kuluttava prosessi, joka ei ehkä onnistu pelkällä "nyt muutun" -toteamuksella. Prosessin tarkasteleminen voi auttaa ymmärtämään miksi muutoksen alkuun pääseminen, muutosprosessissa eläminen ja tavoitteiden saavuttaminen voi tuntua hankalalta. Muutos on prosesseja, joissa jokin tulee - muuttuu toisenlaiseksi kuin oli. Käyttäytymisellä tarkoitetaan toimintaa ja reagointia ulkoisiin ärsykkeisiin tai olosuhteiden muutoksiin. Käyttäytyminen näkyy muille ja pystymme vaikuttamaan siihen. Miten voimme ymmärtää käyttäytymistä ja sen muutosta?


Luento: Käyttäytymisen muutoksen ymmärtäminen. 

Pilvikki Absetz, PsT, Dosentti, Johtaja, Collaborative Care Systems Finland

TEHTÄVÄ:

Käy mielessäsi läpi ja/tai kirjaa paperille saavuttamiasi päämääriä ja tavoitteita viime vuosien ajalta. Peilaa sitten saavutuksiasi itselle tärkeisiin asioihin eli arvoihisi (teit tästä listan edellisessä osassa kun pohdit päivääsi). 


Muutokseen ja käyttäytymisen muuttamiseen on monta teoriaa ja välineitä sekä satoja ellei tuhansia self help -oppaita, joista ammentaa itselleen sopivaa apua ja vahvistusta. On hyvä, että muutokseen on monta polkua, onhan ilmiö moninainen. Me kaikki käytämme useita eri teorioita. Emme vaan ole niistä tietoisia tai emme ole pysähtyneet niitä ajattelemaan.

Käyttäytymisen muutoksen kannalta on olennaista, että pystymme määrittelemään mihin tai mistä muutosta haetaan. Elintapamuutoksen kohdalla tämä tarkoittaa varsin isoa määrää ja erilaisia näkökulmia. On siis paljon mistä valita kohtuullistamisen näkökulmasta. Iso mittakaava on hyvä pitää mielessä, mutta se voi myös helposti musertaa laajuudellaan ja kestävyyskriisin näkökulmasta kovin monella tavalla. Siksi on tärkeää pitää mukana ja muistaa ne pienemmätkin teot. 

Muutosteorioiden kipupisteet jakautuvat kolmeen eri kohtaan: ennen aikomusta muutoksesta, mahdollinen muutos ja muutosaikeen/muutoksen jälkeen. Mitä toimintamme, käyttäytymisen muutokseen aikeiden toteutuminen, vaatii? 

Useissa teorioissa katsotaan muutoksen vaativan kolmea edellytystä, alkulähdettä: 

  1. Kyvykkyyttä eli psykologisia tai fyysisiä kykyjä ja taitoja toteuttaa haluttua käyttäytyminen (Capability). Kyvykkyys tarkoittaa kokemusta siitä, että osaa asiansa ja on aikaansaava tekemisissään. Kyvykkääksi itsensä tunteva uskoo pystyvänsä suoriutumaan annetuista tehtävistä. Koetun kyvykkyyden on todettu olevan suorassa yhteydessä lopputulokseen.
  2. Tilaisuuden eli sellaisen fyysisen ja sosiaalisen ympäristö, joka mahdollistaa halutun käyttäytymisen (Opportunity). Olemme parhaimmillamme, kun saamme ja koemme kannustusta ja tukea ja meidät huomioidaan. Kuuluminen turvalliseen ja kannustavaa yhteisöön lisää tätä kokemusta.
  3. Motivaatiota eli meidän valikoituneita motiiveja, jotka edesauttavat tai estävät halutun käyttäytymisen ja muutoksen toteuttamiseen (Motivation).  Motiiveilla tarkoitetaan tarpeita, haluja, viettejä tai palkkioita ja rangaistuksia. Motiivit ovat päämääräänsä suuntautuneita ja ne ovat tiedostettuja tai tiedostamattomia tavoitteita. Motivaatio on siis motiivien aikaansaama tila, kokemus - tavoitetila. Olennaista on koemmeko tavoitteet omiksemme.

Jos jokin näistä puuttuu, muutos ei etene, solju. Käyttäytymiseemme vaikuttavat siis sekä ympäristö (tilannetekijät) että meidän ominaisuutemme. Tätä synteesiä käyttäytymisen alkulähteistä kutsutaan käyttäytymisen muutospyöräksi COM-B-malliksi. Käyttäytymisen muutospyörän (Behaviour Change Wheel) tarkoituksena on helpottaa käyttäytymisen muutokseen tähtäävien toimintojen suunnittelua ja parantaa niiden vaikuttavuutta.

Elintapamuutoksen mekanismit ja foorumit sovitettuna käyttäytymisen muutospyörään.

Alla olevassa kuvassa on elintapamuutoksen mekanismeja ja foorumeita siirretty käyttäytymisen muutospyörään.

Kuva: Marika Kaipainen mukaillen Käyttäytymisen muutospyörä. Toteutus: Image oy, 2021.

Elintapamuutoksen ytimessä on muutoksen ja käyttäytymisen alkulähde: meidän omat välittömät tapamme ja mahdollisuudet vaikuttaa ja muuttaa elintapojamme. Näitä ovat ne tiedot ja taidot sekä vahvuutemme ja sinnikyytemme toteuttaa muutokseen tarvittavat prosessit. Tähän sisältyy myös harkinta ja valintamme, johon kuuluu tietoinen suunnitteleminen ja arvioiminen (käsitykset siitä, mikä on hyväksi ja pahaksi) sekä myös tavat ja rutiinit, automatisoituneet ja rutinoituneet tunnereaktiot, halut, tarpeet, yllykkeet, estot sekä refleksit. Toki ytimessä on myös ympäristömme tarjoamat tilaisuudet, kuten aika, resurssit, paikat, ideat ja toteutumismahdollisuudet. Siellä ovat myös vuorovaikutukseen perustuvat tilaisuudet, sosiaaliset vihjeet ja kulttuuriset normit siitä miten asioista ajatellaan. 

Ytimessä on käyttäytymisen ymmärtäminen.

  • Alkulähteiden tunnistus. Tunnistetaan se käyttäytyminen jonka täytyy muuttua, jotta käyttäytyminen muuttuu.
  • Ongelman määrittely.
  • Kohteena oleva käyttäytymisen valinta.
  • Käyttäytymistavoitteen täsmennys.

Seuraavalla kehällä on vaikuttamistoiminnot eli se kapasiteetti minkä muodostamme yhdessä sosiaalisesti ja kulttuurisesti. Näitä ovat tiedon ja ymmärryksen lisääminen ja välittäminen, myönteisten ja kielteisten tunteiden herättäminen tai toiminnan virittäminen keskustelun ja vuorovaikutuksen avulla, keinojen lisääminen ja esteiden vähentäminen niin, että mahdollisuudet osallistua paranee ja tilaisuudet toimia lisääntyvät, yhteiset säännöt, moraalihorisotti ja toinen toisillemme esimerkkinä ja muutosvoimana oleminen. 

Tällä kehällä tunnistetaan interventiovaihtoehdot.

  • Tunnistetaan sopivat vaikuttamistoiminnot.
  • Tunnistetaan sopivat politiikkatoimet.

Uloin taso on rakenteisiin liittyvä, suuren skaalan taso. Tähän kuuluvat lakien asettaminen ja muuttaminen, hallinnolliset säädökset ja toimintaperiaatteet, verotukselliset keinot ja muu sääntely, palveluiden määrä, monipuolisuus, laatu, saatavuus jne., fyysisen ja sosiaalisen ympäristön suunnittelu ja käytön ohjaus sekä tuotantoon ja siihen liittyvät ohjauskeinot. 

Uloimmalla tasolla tunnistetaan sisällön ja toteutuksen vaihtoehdot.

  • Tunnistetaan vaikuttavimmat ja sopivimmat muutostekniikat.
  • Tunnistetaan vaikuttavin ja sopivin toteuttamistapa.


TEHTÄVÄ:

Helpottiko elintapamuutoksen mekanismien ja foorumien jaottelu muutospyörään kokonaisuuden hahmottamista? 

Tulokulma ei ole passivoiva ja kuuriluontoinen, vaan sellainen, jonka voi implementoida omaan elämään ilman ostamista/kuluttamista. Ajatusmaailman muutos. Ei sysätä tätä vastuuta päättäjille, vaan kaikki voivat lähteä mukaan. Meille on opetettu esimerkiksi ravintoympyrää vuosien ajan, mutta tulokset ihmisten arjessa ovat aika vähäisiä. Valistus on tärkeää, mutta jos halutaan iso muutos, jokaisen pitää saada henkilökohtainen oivallus, ja siitä syntyvää oikeaa motivaatiota.

Maijo

Luento: Miten motivoitua ja motivoida kuluttamisen kohtuullistamiseen?

Kia Aarnion, PsT, tieto- ja oppikirjailija.

Mitä tarvitsen enemmän ja mitä vähemmän
hyvän elämän elämiseksi?

Painopisteen määrittäminen tavaravaurauden ja sosiaalisen vaurauden välillä.

Frank Martelan 4 pointtia merkitykselliseen elämään.

1. Panosta ihmissuhteisiin (ja luontosuhteeseesi). 

Frank Martelan mukaan paras ja helpoin tapa lisätä omaa hyvinvointia ja merkityksellisyyden tunnetta on näkökulman vaihtaminen: keskity vähemmän itseesi ja enemmän yhteyteen muiden kanssa. Ihminen kaipaa yhteisöllisyyttä.

TEHTÄVÄ:

  • Kirjoita ylös elämäsi tärkeimmät ihmiset ja perustele, miksi he ovat sinulle tärkeitä. Mieti, kuinka paljon aikaa ja energiaa annat heille. Yhdessäolo heidän kanssaan lisää elinvoimaa ja merkityksellisyyttä.
  • Kenet ottaisit mukaasi kuukauden mittaiselle purjehdukselle tai koronakaranteeniin? 

2. Auta muita, niin autat itseäsi (Auta luotoa.).

Toisten auttaminen tosiaan auttaa myös sinua itseäsi ja sillä on jopa fyysisiä terveysvaikutuksia. Martela rohkaisee kiittämään, sillä se vahvistaa tunnetta hyvän tekemisestä. Martela ehdottaa muiden auttamisen kanavaksi työtä, vapaaehtoistyötä, lahjoituksia, ystävien tai sukulaisten auttamista, asukasaktivismia tai vaikkapa tärkeäksi kokemasi poliittisen kampanjan tukemista.

3. Tule ihmiseksi, joka olet (Mene luontoon.).

Tärkeä merkityksellisyyden lähde kätkeytyy siihen, että voi elää valitsemallaan tavalla ja tehdä valitsemiaan asioita. Kokemus oman elämän hallinnasta ja kyvystä tehdä itsensä mukaisia valintoja on merkityksellisyyden tunteen edellytys.

4. Ota kaikki kykysi käyttöön.

Saamme mielihyvää ja merkityksellisyyden tunnetta siitä, kun koemme osaavamme jonkun asian hyvin. Itsensä toteuttaminen on Martelan mukaan perustarpeiden tyydyttämistä. Kun ihminen saa tehdä  asioita, joihin hänellä on kyvykkyyttä, hän toteuttaa itseään. "Kun kiinnostus ja taituruus kohtaavat, syntyy itsensä toteuttamisen tarve." Martelan mukaan kokonaisvaltainen polku merkitykselliseen elämään syntyy yhteydestä itseen ja yhteydestä toisiin ihmisiin. (Ja yhteydestä luontoon.)

Pieni lisäys -

5. Ajatele nämä 4 pointtia merkitykselliseen elämään, myös pointeiksi merkitykselliseen luontosuhteeseen.

6. Älä tee tästä itsellesi raskasta projektia.

Elämä ei ole suoritus, jossa pitää päästä maaliin. Se on ennemminkin musiikki, joka soi. Ja niin kauan, kun kuulet musiikin, voit tanssia.

Frank Martela

Mutta miksi muutos ei kuitenkaan onnistu? Miksi emme onnistu, vaikka on tietoa, ymmärrystä, tahtotila ja merkityksellinen aloite? Kaiken pohjalla on halu huolehtia itsestä ja läheisistään ja vastuu ympäristöstämme ja joskus vaan ei riitä halu toteuttamaan muutosta ja huoli nykyisistä elintavoista ei löydä oikeita mittasuhteita ja puske muutokseen. 

Joskus vain käy niin. Koska arvomme eivät ole pyrkimyksiä, eivätkä sanoja tai sloganeita, vaan keskustelua etiikasta ja siitä miten eletään ja toimitaan yhdessä ja erikseen, suhteessa itseesi, toisiin ja ympäristöömme, koko maailmaan. Ihmisiä ei voi käskyttää muuttumaan; emme muutu tai muuta toimintaamme käymättä jatkuvaa vuoropuhelua itsemme, toistemme ja ympäristömme kanssa. Paino on sanalla jatkuva, koska joka päivä voit valita ja tehdä toisin. Tässä lepää uudentavan oppimisen ydin.

  • Ole utelias, suhtaudu avoimin mielin asioihin ja ole itsesi paras ystävä matkallasi tulevaisuuteen.
  • Salli itsellesi erehdykset ja epäonnistumiset, älä pelkää kokeilla uusia asioita.
  • Joka päivä voit valita toisin, muuttaa jotain tai antaa olla. Opimme uusia asioita ja taitoja läpi elämän eikä kukaan ole koskaan valmis, ei edes maailma.

Mitä tästä seuraa? on hyvä kysymys, kun pohdimme omaa toimintaamme kasvattajina ja opettajina. 

Ja lopulta - 

Aina voi mennä metsään ja aloittaa siitä mistä kaikki on lähtöisin ja syntynyt ja mihin meillä jokaisella tulee olla hyvä ja vastavuoroinen suhde. Niin siis todella mennä metsään, luontoon - vaikka jäkälän luo. 

Willamon mukaan juuri ihmisten tapa erottaa itsensä muusta luonnosta on yksi syy ympäristökriiseihin. Ihmisistä ja eläimistä puhutaan erikseen, ja luontoa pidetään paikkana, johon voi vain mennä. Todellisuudessa me olemme eläimiä muiden joukossa ja luonnossa joka ikinen hetki.

- On samantekevää, ollaanko kauppakeskuksessa vai kuusimetsässä. Me hengitämme happea ja olemme luonnonlakien alaisia, Willamo selittää.

- Luonto ei saastu, se saastutetaan. Ilmasto ei lämpene, se lämmitetään.

Siinä on valtava ero. Vaikka teknologisella kehityksellä on tärkeä rooli maapallon pelastamisessa, se ei yksin riitä. Ajattelutavan ja maailmankuvan on muututtava.

Risto Willamo, Yliopisto-lehti 10/2020

MIELIPUU


Jokaisella meistä on luontosuhde, olemmehan osa luontoa. Vastavuoroinen ja merkityksellinen luontosuhde on kestävän, kohtuullisen ja uudentavan elintavan perusta. 

Mutta millainen on sinun luontoyhteys? Luontoyhteys kertoo, miten luonto ilmenee elämässämme, mikä on luonnon merkitys ja arvo sinulle. Luontoyhteys vaikuttaa myös siihen, miten kohtelemme luontoa ja suhtaudumme ympäristöön.


Luontoa ei voi tuottaa: se on, ja sen monimuotoisuutta pitää kunnioittaa ja vaalia. Samalla kunnioitamme itseämme ja suhdettamme luontoon. Olemme osa luontoa. Se ei ole sinua tai minua varten se on. Luonnolla on itseisarvo, elämämme perusta.

Matkoja luontoyhteyteen!

Mitä paremmin tunnemme oman kehon, aistiaparaattimme ja sen toiminnan, ehkä jopa eläimellisyytemme - luontomme, sitä kautta ja sen paremmin pystymme ymmärtämään, että on myös toisenlaisia tapoja havainnoida ympäristöä ja olla vuorovaikutuksessa. Tämän ymmärtäminen lisää empatiaa muita olioita ja luontoa kohtaa.

Luonto pääsee lähelle ja pääsee luontoaan lähelle. 

Tietoiseen läsnäoloon!