Kohtuukulutuskasvatus

Kohtuullisuutta ja kohtuutta on hankala mitata. Ne pakenevat määritelmiä ja antavat itsestään subjektiivisen kuvan. Miten olla kohtuullinen, voiko kohtuullisuutta määritellä ja verrata, ja mitä siitä seuraa, kun kohtuullisuutta määritellään ja verrataan?

Kohtuukulutus määrittelee itsensä ja vertautuu kestävän kehityksen tavoitteiden ja kestävyyskriisin kautta. Sen kautta mitä tavoittelemme ja sen, minkä uhatessa tavoitteemme murenevat. Näiden tavoitteiden ja kriisin väliset alati muuttuvat suhteet ja eri näkökulmat, systeemiset riippuvuussuhteet ja tapauskohtaisuus, ovat kohtuukulutuksen ydin.

Miksi?

Joka päivä kulutamme aikaa, itseämme, toisiamme ja monia luonnonvaroja.

Kuluttaminen on osa elämäämme. Teemme päivittäin tiedostettuja ja tiedostamattomia kulutusvalintoja ja -päätöksiä. Tarvitsemme tietoa, ymmärrystä ja yhteistyötä, jotta voimme tehdä itsemme, toistemme ja ympäristömme kannalta parempia päätöksiä ja tekoja.

Miten?

Tehdään muutos, kaiken muutos. Tehdään se huomioimalla mitä meillä on, eikä mikä meiltä puuttuu. Huomioidaan se mitä me tarvitsemme, eikä mitä haluamme.

Halujen ja tarpeiden erojen tarkastelu avaa meille mahdollisuuden tarkastella kulutusta kriittisesti ja pohtia, mistä sen vähentäminen kannattaisi aloittaa. Vaikka kulutusyhteiskunnassa markkinoinnin ja mainonnan "tarve syötön" pyrkii häivyttämään halun ja tarpeen eroa, voi yksilö pyrkiä tiedostamaan tarpeensa ja päämääränsä sekä erottamaan ne haluista ja keinoista. Kohtuukulutuksen idea on tukea tätä. Tähän kasvaminen jo varhaislapsuudesta on tärkeää.

Kohtuullinen ja kestävä tulevaisuus vaatii rohkeutta, motivaatiota ja kykyä uudistaa elintapoja, ottaa puheeksi ja luoda uusia toimintatapoja ja kohdata vallitseva tila. Oman, tietoisen muutokseen kautta avautuu omia arvoasetelmia ja kenties pinttyneitä tapoja, joita tiedostamisen jälkeen voi muuttaa. Se miten ajattelemme, tunnemme ja koemme näkyy lopulta toiminnassamme.

Kasvattajina voimme antaa sen mitä meillä on. On siis muututtava itse, jotta voi olla ja toimia muutoksen voimana ja apuna ympäristössään. On tunnustettava, ettemme tiedä ja osaa kaikkea yksin ja on panostettava oppimiseen ja tekemiseen yhdessä toisten kanssa. On ryhdyttävä ekososiaalisesti sivistämään itseä.

Pohdi miten käytät aikaasi. Miten aloitit tämän osion? Tulitko mukaan "tukka putkella"?

Arjessa asioihin reagoidaan nopeasti ja automaattisesti tietyllä tavalla. Tapa, joka on meille tuttu, mutta joka ei välttämättä toimi. Automaatiota voi purkaa pienillä harjoitteilla. Kokeile ensi kerralla kun astut kauppaan tai avaat lompakon:

Pysähdy. Keskity hengitykseen pieneksi hetkeksi. Anna itsellesi hengähdystauko ja tunnustele miltä sinusta tuntuu.

Havainnoi. Yritä selvittää mitä ajattelet, tunnet, miltä kehosi tuntuu ja mitä tapahtuu.

Hyväksy. Hyväksi tämä hetki. Se on ainutlaatuinen. Sitä ei voi elää uudelleen mutta sen voi havainnoida. Ainutlaatuinen hetki on tässä ja nyt. Ole avoin tälle hetkelle.

Yhden ihmisen pohdinnat, valinnat ja päätökset vaikuttavat melko vähän maapallon kokoluokassa, mutta niiden painoarvo on valtava yksilölle.

Kun kerrot ajatuksistasi, valinnoistasi ja päätöksistäsi ja niiden vaikutuksista perheelle ja ystäville, koulussa ja töissä, voit saada heidätkin toimimaan parempien päätösten puolesta. Vaikutus kasvaa keskustelu keskustelulta. Vuorovaikutuksen ja esimerkin voimaa ei pidä aliarvioida; sen kautta opimme lähes kaiken elämässämme, esimerkiksi hymyn.

Maapallo ja ihmiskunta eivät tarvitse syyllistämistä vaan motivaatiota, rohkeita ideoita ja ratkaisuja, uskoa tulevaisuuteen. Pieni syyllistyminen ei kuitenkaan ole pahasta; se kertoo meille, että ajattelemme ja pohdimme, olemme valmiita muutokselle.

Vuorovaikutustaitojen ja keskusteluvalmiuksien kehittäminen on keskeisessä asemassa helpottaessamme kohtuullisten elintapojen juurtumista ja siirtymistä kohtuulliseen elämäntapaan aikakaudella, jolla tietoa on saatavilla kaikkialla ja kaikille. Tämä vaikuttaa myös kasvatukseen ja opetukseen. Kasvattajilta, vanhemmilta ja opettajilta kaikissa kasvatus- ja koulutusympäristöissä vaaditaan valmiuksia ohjata, opettaa ja kasvattaa lapsia ja nuoria niiden arvojen ja käyttäytymisen omaksumiseen ja haltuunottoon, joita tarvitaan siirtymässä kohti kohtuullista ja kestävää elintapaa.

Elämän merkityksellisimmät asiat eivät liity tavaroihin - vaan ihmisiin.

Mitä tarvitsen enemmän ja mitä vähemmän
hyvän elämän elämiseksi?

Painopisteen määrittäminen tavaravaurauden ja sosiaalisen vaurauden välillä.

Frank Martelan 4 pointtia merkitykselliseen elämään.

1. Panosta ihmissuhteisiin (ja luontosuhteeseesi).

Frank Martelan mukaan paras ja helpoin tapa lisätä omaa hyvinvointia ja merkityksellisyyden tunnetta on näkökulman vaihtaminen: keskity vähemmän itseesi ja enemmän yhteyteen muiden kanssa. Ihminen kaipaa yhteisöllisyyttä.

2. Auta muita, niin autat itseäsi (Auta luotoa.).

Toisten auttaminen tosiaan auttaa myös sinua itseäsi ja sillä on jopa fyysisiä terveysvaikutuksia. Martela rohkaisee kiittämään, sillä se vahvistaa tunnetta hyvän tekemisestä. Martela ehdottaa muiden auttamisen kanavaksi työtä, vapaaehtoistyötä, lahjoituksia, ystävien tai sukulaisten auttamista, asukasaktivismia tai vaikkapa tärkeäksi kokemasi poliittisen kampanjan tukemista.

3. Tule ihmiseksi, joka olet (Mene luontoon.).

Tärkeä merkityksellisyyden lähde kätkeytyy siihen, että voi elää valitsemallaan tavalla ja tehdä valitsemiaan asioita. Kokemus oman elämän hallinnasta ja kyvystä tehdä itsensä mukaisia valintoja on merkityksellisyyden tunteen edellytys.

4. Ota kaikki kykysi käyttöön.

Saamme mielihyvää ja merkityksellisyyden tunnetta siitä, kun koemme osaavamme jonkun asian hyvin. Itsensä toteuttaminen on Martelan mukaan perustarpeiden tyydyttämistä. Kun ihminen saa tehdä asioita, joihin hänellä on kyvykkyyttä, hän toteuttaa itseään. "Kun kiinnostus ja taituruus kohtaavat, syntyy itsensä toteuttamisen tarve." Martelan mukaan kokonaisvaltainen polku merkitykselliseen elämään syntyy yhteydestä itseen ja yhteydestä toisiin ihmisiin. (Ja yhteydestä luontoon.)

Pieni lisäys -

5. Ajatele nämä 4 pointtia merkitykselliseen elämään, myös pointeiksi merkitykselliseen luontosuhteeseen.

6. Älä tee tästä itsellesi raskasta projektia.

Elämä ei ole suoritus, jossa pitää päästä maaliin. Se on ennemminkin musiikki, joka soi. Ja niin kauan, kun kuulet musiikin, voit tanssia.
Frank Martela

Kasvatus ja kasvattaminen, keskustelu ja vuorovaikutus ovat maailman suurimpia muutosvoimia. Näihin muutosvoimiin kannattaa satsata. Erilaiset kulttuurit välittävät sukupolvelta toiselle erilaista tietoa, joka jalostuu viisaudeksi. Sitä rikkaampi ihmiskunta on, mitä enemmän se pystyy ottamaan käyttöönsä siitä kulttuurisen moninaisuuden synnyttämästä viisaudesta, jota on olemassa.

Uusi sukupolvi kasvaessaan tuo uudet asenteet kuluttamisesta kestävyyskriisiin ja ilmastonmuutoksen hidastamisesta siihen sopeutumiseen. Vaikuttamalla perheisiin voidaan vaikuttaa koko yhteiskuntaan.

Kohtuukulutuskasvatuksen Yy - Kaa - Koo korttisarja ja kohtuukulutuksen Lelutohtori-koulutus ovat Reason ry:n kohtuukulutuskasvatusta kohteena juurikin perheet.

Lelutohtorit

Lapsiperheille (ja ihan meille kaikille) suunnattu Lelutohtoreiden kohtuukulutuskasvatus on kuluttamisen kohtuullistamisen ja valintojen tiedostamisen reseptivihko ja lääkemääräys elintapamuutokseen. Kohtuukulutuskasvatus herättelee pohtimaan tarpeen ja haluamisen eroa, kyseenalaistaa tottumuksia ja tapoja ja pyrkii löytämään ratkaisuja kohti kohtuullisuutta.

Vinkkejä aikuisille ja vanhemmille:

Aikuisen oma esimerkki kuluttajana on tärkeä malli lapselle.
Lapsen kasvu kuluttajaksi alkaa jo vauvana. Ensimmäiset ostopyynnöt lapsi esittää, kun oppii puhumaan. Brändejä ja logoja lapset tunnistavat jo ennen puhumaan oppimista.
Lapselle voi opettaa, että kuluttamisessa on kyse siitä, onko varaa ostaa joku tuote ja tarvitaanko sitä oikeasti. Toisaalta kuluttaminen pitäisi esittää lapsille tavallisena, arkipäiväisenä asiana, niin että se ei ole houkutteleva kielletty hedelmä, jolla palkitaan.
Lasten ei tarvitse olla aina mukana kauppareissuilla näkemässä houkuttelevia tuotteita. Monille vanhemmille on vaikeaa vastustaa lapsen halua ja tahtoa. Toisaalta on ihan yhtä vaikeaa hillitä itseään, kummeja tai isovanhempia.
Säästäminen ja kulutuksen vähentäminen pitää aloittaa itsestä. Lapsi ei osta leluja, aikuiset ostavat. Tavara tulee kotiin ostamalla ja lahjoina. Lahja voi olla aineeton. Aineettomia lahjoja löytyy annajotainmuuta.fi sivuilta.
Tavaravyöry pysyy myös kurissa, kun tekee lasten kanssa asioita: liikkuu, leikkii ja retkeilee luonnossa. Leikki on elintärkeää lapsen kehitykselle. Aikuisellekin leikki tekee hyvää. Puhumattakaan retkestä lähiluontoon.
Kaupallisuus ei ole aina paha ja huono asia. Tuotteistetut lelut voivat tuoda turvaa, jatkuvuutta ja leikkiin syvyyttä. Samat tutut hahmot toistuvat tv-sarjassa, elokuvassa ja leluissa.
Lapsi on alttiimpi mainonnalle kuin aikuinen. Lapsille pitäisi jo pienestä pitäen selittää, mitä mainokset ovat ja mikä niiden tarkoitus on. Yhdessä on keskustella mainoksista ja miettiä miksi ne ovat sellaisia.

Kannustetaan toisiamme jakamaan hyviä käytäntöjä, tietoa ja vinkkejä, ja muistetaan, että moka on lahja ja niistä oppii parhaiten.

Päivittäisistä toimista keskusteleminen kannustaa ihmistä oman elämänsä kohtuukuluttajaksi, koska arki on ihan tarpeeksi kuluttavaa, joten kohtuukuluttaminen voi helpottaa sitä.

Toivo tulee todeksi toimimalla: ihmisellä on myös toisintoimimiskykyä ja toisintoimimismahdollisuuksia, havahdutaan huomaamaan ne yhdessä.

Sivun lähteet löydät täältä.